En tiedä onko meikäläisen blogin puolella huomattu, mutta tapani tehdä ja tuottaa videoita on kokenut aikamoisen kolauksen tässä tämän kevään ja kesän aikana. Voisi melkein sanoa, että olen kääntänyt koko homman päälaelleen ja vaikka tähän ryhtyminen aluksi ehkä hiukan jännitti, niin vitsit että tää on tuntunut hyvältä.
Vaikka olen aina tehnyt videoita ensisijaisesti itselleni, niin olen myös aina ollut kiinnostunut luvuista ja ollut tietyllä tapaa tietoinen siitä, mikä mun kanavalla on toiminut ja mikä ei. Nyt viimeisten kuukausien aikana olen onnistunut kuitenkin päästämään tästäkin irti ja oppinut tekemään tätä hommaa vain ja ainoastaan itselleni. Ei aikataulusta, ei näyttökertojen vahtaamista, ei mitään mistä mun tarvitsisi ottaa stressiä – Tää video on hyvä esimerkki tästä ja tää on samalla myös yksi mun viime kesän suosikeista: Aitoa elämää, naurua, iloa ja ihania ystäviä…